Perusidea on, että muista tietomalleista (tietokomponenttikirjastoista) löytyy jokin aiemmin kuvattu luokka, jota voit hyödyntää suoraan sellaisenaan, tai ainakin sellainen luokka, jota voit muokata niin, että se soveltuu paremmin käyttöösi.
Koska sopivaa luokkaa ei aina löydy, voit myös itse määritellä luokan tietomalliisi. Tässä tapauksessa yritä ensin hakea sanastosta sopiva käsite, jonka "ympärille" luokan määrittelet.
Mikäli tällaista sopivaa käsitettä ei löydy, määrittelet luokan kuvauksen alusta alkaen itse.
Ennen kuin tietomalliin voi lisätä luokkia, pitää tietomallin tietoihin määritellä, mitä sanastoja, koodistoja ja nimiavaruuksia (toisia tietomalleja) tämä tietomalli hyödyntää. Tämä on kuvattu luvussa: 4.1 Uuden tietomallin luominen (tässä: soveltamisprofiili). Jos matkan varrella huomaat, että tarvitset muitakin nimiavaruuksia tms., voit lisätä niitä Tietomallin tiedot -välilehdellä (4.2 Täydennä tai muokkaa tietomallin tietoja).
Tietomalleja on kahta eri tyyppiä, tietokomponenttikirjastoja ja soveltamisprofiileja. Erot on kuvattu tarkemmin omassa luvussaan: 13. Teenkö soveltamisprofiilin vai tietokomponenttikirjaston?
Pääosin toiminnot ovat samat, mutta koska näiden erityyppisten tietomallien välillä on joitakin eroja, kuvataan omissa alaluvuissaan, miten luokka lisätään:
- soveltamisprofiiliin (5.1a Lisää luokka soveltamisprofiiliin) tai
- tietokomponenttikirjastoon (5.1b Lisää luokka tietokomponenttikirjastoon).