Uhkamallinnuksen tulosten laatuun vaikuttaa usein melko paljon sitä tekevien henkilöiden kokemus. Monet heikkoudet nimittäin ilmenevät eri järjestelmissä uudestaan ja uudestaan, ja kokemus mahdollistaa tehokkaan uhkamallinnuksen paremmin kuin vain listojen läpikäynti.
Kuitenkin on käynyt kokemuksen pohjalta selväksi, että nimenomaan STRIDE-tyyppinen, suhteellisen vapaamuotoinen mutta kuitenkin ohjattu analyysimenetelmä tuottaa varsin hyviä tuloksia ammattimaisten ohjelmistokehittäjien käsissä jo yhden tai kahden fasilitoidun esimerkkityöpajan jälkeen.
Yksi tärkeimmistä laadun takeista on olla hyväksymättä oletuksiin perustuvia tietoturva-argumentteja. Jos keskustelussa käy ilmi, että jostakin tietovirrasta tai sen sisällöstä ei ole täyttä varmuutta, se kannattaa varmistaa esimerkiksi koodia lukemalla, rajapintakuvauksesta tai protokolla-analysaattorilla. Samaten kuvan piirtämisessä kannattaa olla huolellinen; notaatiolla ei juuri ole merkitystä, kunhan on selvää, mikä komponentti keskustelee minkäkin kanssa.