Tälle sivulle koostetaan Valtuuksille esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia.
Yleiset
Mikä ero yleisesti edunvalvojalla ja edunvalvontavaltuutetulla?
Mitä eroa on edunvalvojalla ja maksuvälitystilin hoitajalla? Milloin ko. hlö käytetään ja miksi?
Edunvalvoja hoitaa päämiehensä omaisuutta ja taloudellisia asioita yhdessä hänen kanssaan sekä valvoo hänen etuaan. Edunvalvonta on viimesijainen keino; sitä käytetään, kun henkilö itse ei enää kykene huolehtimaan asioistaan eivätkä ne tule millään muulla tavalla hoidetuiksi.
Edunvalvontavaltuutettu huolehtii niistä asioista, jotka valtuuttaja on edunvalvontavaltakirjassa määrittänyt hänen hoidettavakseen. Ne voivat olla taloudellisia tai liittyä esim. asumiseen tai hoitoon (henkilöä koskevat asiat). Edunvalvontavaltuutus on viranomaisen määräämää edunvalvontaa joustavampi keino järjestää asioiden hoitaminen.
Välitystili on vapaaehtoisuuteen perustuva sosiaalipalvelu, jossa asiakkaan tulot ohjataan välitystilille. Tilinhoitaja huolehtii, että välttämättömät elämisen kulut, esimerkiksi vuokrat, tulevat sieltä hoidetuiksi. Loput rahat siirretään henkilölle itselleen.
Mitä asioita edunvalvojana toimiva läheinen/henkilö voi tehdä ko. tehtävän puitteissa ja mihin toimiin/asioihin täytyy hakea erillinen lupa dvv:ltä?
DVV:ltä tulee hakea erillinen lupa, kun kyse on päämiehen kannalta merkittävistä asioista, esimerkiksi asunnon, kiinteistön tai asumisoikeuden myynnistä tai ostosta. Lue lisää asioista, joiden hoitamiseen Edunvalvoja tarvitsee luvan | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)
Onko sähköinen asiointi päämiehen (valtuuttaja ja edunvalvontaan määrätty) puolesta jo mahdollista?
Toistaiseksi edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu voi asioida päämiehensä puolesta vain, jos hän on saanut oikeudet Suomi.fi-valtuuksilla. Tähän on tulossa muutoksia vuosien 2024-2025 aikana.
Miksi yleiset edunvalvojat ovat tulossa valtuuksien piiriin vasta 2025?
Yleisiä edunvalvojia ei rekisteröidä henkilötunnuksilla mihinkään. Se olisi edellytys sähköisen asioinnin mahdollistamiseen Suomi.fi-valtuuksilla. Vasta kun tähän löytyy ratkaisu, myös heille voidaan järjestää puolesta-asiointi. Tämä edellyttää kehittämistä Oikeusministeriöltä ja Oikeusrekisterikeskukselta.
Mitä valtuuksille tapahtuu, kun niitä antanut henkilö määrätään edunvalvontaan?
Kaikkien edunvalvontaan määrättyjen henkilöiden aiemmin antamat henkilöä koskevat valtuudet jäävät aina voimaan (vuoden 2023 lopussa toteutetun muutoksen jälkeen).
Taloudellisia asioita koskevat valtuudet lakkaavat, jos valtuuttajan toimintakelpoisuutta on osin rajoitettu tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi.
Jos edunvalvontaan määrätyn henkilön toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, hänen antamansa tilinkäyttöön liittyvät valtuudet lakkaavat, kaikki muut valtuudet jäävät voimaan.
Sivulla 6. Valtuuttaminen ja puolesta-asiointi 2023-25 on taulukko, josta voi tarkastaa tulevat muutokset.
Entä tapahtuuko valtuuksille jotain, kun niitä antaneen henkilön edunvalvontavaltuutus vahvistetaan?
Ei, ne kaikki jäävät normaalisti voimaan, sekä henkilöä että taloutta koskevat valtuudet.
Olen tuore edunvalvontavaltuutettu. DVV:n vahvistuksen jälkeen pankki ilmoitti lukitsevansa valtuuttajan eli päämieheni nettipalvelun tunnusluvut omiin sääntöihinsä vedoten. Hän ei nyt pysty asioimaan Suomi.fi-tunnistusta vaativissa palveluissa (esim. OmaKanta). Voiko hän kuitenkin antaa minulle tähän oikeuden ja miten se anotaan? Omaverossa pystyin jättämään tästä DVV:lle pyynnön, entä muut palvelut?
15.5. alkaen pääset asioimaan päämiehesi puolesta taloudellisiin asioihin liittyen suoraan eli rekisteripohjaisesti mm. OmaVerossa ja Traficomin palveluissa. Terveyspalveluihin (OmaKanta, apteekit ymv.) tarvitset Suomi.fi-valtuudet. Valtuuksien saamiseksi vaihtoehdot ovat:
- Asiointi DVV:n palvelupaikassa: Tee päämiehellesi Suomi.fi:ssä valtuuspyynnöt, jotka hän käy vahvistamassa.
- Valtuushakemuksella: Tehkää hakemus päämiehesi kanssa Suomi.fi:ssä.
Valtuusasioihin ja asiointipalveluihin, joissa niitä voi käyttää, kannattaa tutustua huolellisesti. Tarkemmat ohjeet löytyvät täältä: Näin valtuutat, jos et voi käyttää sähköisiä palveluja - Suomi.fi . Tekstit on kirjoitettu päämiehen vinkkelistä.
Jos henkilöllä on jo valtuudet ja nyt henkilöstä on tulossa edunvalvoja, siirtyvätkö oikeudet?
Ne Suomi.fi-valtuudet, jotka edunvalvontaan määrättävä päämies on tulevalle edunvalvojalleen aiemmin antanut ja jotka koskevat hänen henkilöään, jäävät voimaan.
Jos edunvalvontaan määrättävän päämiehen toimintakelpoisuutta rajoitetaan tai hänet julistetaan vajaavaltaiseksi, kaikki muut hänen antamansa valtuudet päättyvät.
Jos päämiehen toimintakelpoisuutta ei rajoiteta, kaikki muut hänen antamansa valtuudet jäävät voimaan paitsi ne, jotka mahdollistavat pankkitiliasioinnin.
Yksityisten edunvalvojien rekisteripohjainen puolesta-asiointi tulee mahdolliseksi myöhemmin, 2024-2025 muutosten jälkeen: Silloin edunvalvoja voi asioida päämiehensä puolesta myös ilman erikseen annettuja Suomi.fi-valtuuksia.
Henkilö on saanut asiointivaltuuden asiointipalveluun. Jos hänet määrätään edunvalvontaan, voiko tulevien muutosten jälkeen hänen yksityinen edunvalvojansa asioida edellä mainitulla valtuudella ja näin edustaa asiointivaltuuden myöntänyttä yritystä? Eli voiko yksityinen edunvalvoja siis edustaa päämiehensä puolesta yritystä ilman valtuutta?
Ei, muutokset eivät mahdollista yksityisen edunvalvojan asiointia päämiehensä puolesta palveluissa, joihin päämies on aiemmin saanut valtuudet. Jos henkilö määrätään edunvalvontaan, eivät hänen saamansa tai antamansa valtuudet siirry/"periydy" hänen edunvalvojalleen.
Voiko edunvalvontaan asetettu valtuuttaa puolesta asiointiin haluamansa henkilön vai pelkästään edunvalvojaksi asetetun henkilön?
Edunvalvontaan määrätty voi antaa Suomi.fi-valtuudet kelle tahansa henkilölle, ei pelkästään edunvalvojalleen.
Tämä on yksi syy sille, että valtuuttaminen tiliasiointiin on estetty kokonaan ja talousasioihin sallittu ainoastaan, jos edunvalvontaan määrätyn toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.
Jos edunvalvottavalla on toiminimi, niin mahdollistaisiko muutos, että hän voisi valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan esim. palkanlaskennan puolestaan (y-tunnuksen alla)?
Kyllä, muutos mahdollistaa sen, että edunvalvontaan määrätty toiminimiyrittäjä voi antaa Suomi.fi-valtuudet esimerkiksi yrityksensä palkanlaskennan hoitoon.
Voiko edunvalvoja allekirjoittaa valtuushakemuksen vaikka Terveydenhuollon asioiden hoito -valtuuteen, jos on määrätty hoitamaan henkilön terveyteen liittyviä asioita?
DVV hyväksyy ns. ylimenoajan (ennen edunvalvonnan tietovarannon valmistumista n. 2024-25) myös sellaisia valtuushakemuksia, joissa edunvalvoja on allekirjoittanut valtuushakemuksen päämiehensä puolesta. Edellytyksenä on, että hakemuksella ollaan valtuuttamassa vain ja ainoastaan edunvalvojaa itseään, haettu valtuusasia kuuluu edunvalvojan toimivaltaan ja hakemuksen liitteenä on kopio vahvistetusta edunvalvonnasta (toimivallan kuvaus).
Valtaosa vahvistetuista edunvalvonnoista koskee taloudellisia asioita, hyvin harvalla edunvalvojalla on oikeus päämiehensä henkilöä koskeviin asioihin.
Asiointipalveluiden erityiskysymykset
Oliko niin, että edunvalvonnassa oleva ei pysty valtuuttamaan Veron asiointiin, koska kyse on taloudellisista asioista? Jos näin, niin estetäänkö tämä DVV:llä vai sääntömoottoriin?
Verohallinto on 14.5. tehnyt muutoksia OmaVero-asiointipalveluun: pankkitilitietoa ei enää voi muuttaa. Tästä syystä valtuusasia Veroasioiden hoito on vastaavasti siirretty luokkaan Henkilön taloutta koskevat valtuudet.
Valtuusasiaa ei tämän jälkeen enää estetä niiltä edunvalvontaan määrätyiltä, joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Jos henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, se on edelleen estetty.
Jos valtuus on annettu edunvalvojalle, tietääkö valtuuspalvelu sen asiointihetkellä eli voi sallia asioinnin, vaikka olisi pankkitiliasiointia?
Edunvalvojat voivat toistaiseksi asioida päämiehensä puolesta ainoastaan heille annetuilla Suomi.fi-valtuuksilla.
2024–25 yksityisille edunvalvojille tullaan mahdollistamaan asiointi päämiehensä puolesta rekisteripohjaisesti eli ilman erikseen annettuja Suomi.fi-valtuuksia niissä asioissa, joihin heillä on toimivalta.
Valtuuksien antaminen itsepalveluna pankkitiliasiointiin ei ole mahdollista, ei edes omalle edunvalvojalle. DVV:n virkailijoilla on mahdollisuudet ja ohjeet käsitellä myös tilanteita, joissa edunvalvojat haluavat saada pankkitiliasioinnin mahdollistavia valtuuksia. Nämä edellyttävät erillistä hakemusta, jotka selvitetään aina tapauskohtaisesti.
Näkeekö jostain, onko omassa asiointipalvelussa käytössä oleva valtuus DVV:n suunnasta estetty?
Sivulta 7. Valtuusasioiden luokittelu voi tarkistaa, mitkä asiat ovat henkilöä koskevia eli aina sallittuja. Siellä on myös erikseen listattu valtuudet, jotka mahdollistavat pankkitiliasioinnin ja ovat aina estettyjä. Ne, joita ei ole mainittu, ovat taloutta koskevia eli niiden osalta on rajoituksia, jotka riippuvat edunvalvontaan määrätyn henkilön toimintakelpoisuudesta. Sivun 6. Valtuuttaminen ja puolesta-asiointi 2023-25 taulukossa on täsmennetty nämä rajaukset sekä niihin tulevat muutokset valtuuttamiseen ja puolesta-asiointiin.
Välittyykö asiointipalvelulle tieto siitä, että valtuutetun päämies on edunvalvonnassa?
Ei, Valtuudet-palvelu ei vastaussanomassa kerro tätä tietoa: Jos se on tarpeen, palveluun täytyy toteuttaa erillinen kysely väestötietojärjestelmään.
Terveydenhuollon erityiskysymykset
Omaisilla usein epäselvyyttä terveydenhoitoon ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa, mihin hoitopäätöksiin edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu voivat vaikuttaa ristiriitatilanteissa?
Kun kyse on sosiaalihuoltoon tai terveydenhuoltoon kuuluvista toimenpiteistä, erityislainsäädäntö määrittelee sen, kuka käyttää asiakkaan/potilaan puhevaltaa ja ketä kuullaan.
Edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu voi olla em. laissa tarkoitettu laillinen edustaja, jos kyseinen asia kuuluu hänen tehtäväänsä. Jos tehtävä koskee vain taloudellisia asioita, ei edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu ole laillinen edustaja henkilöä koskevissa asioissa. Laillisen edustajan asema on potilaslain mukaan rinnakkainen lähiomaisen ja muiden läheisten kanssa. Päämiehen tai valtuuttajan kanssa keskusteltaessa on hyvä ottaa esille myös mahdollisen hoitotahdon olemassaolo ja se, haluaako päämies tai valtuuttaja antaa siitä tietoja edunvalvojalle tai edunvalvontavaltuutetulle.
Jos kyseessä on muistisairas tai kehitysvammainen, jolla ei ole verkkopankkitunnuksia, niin arvioidaanko hakemuksella valtuutuksessa kyky ymmärtää valtuuden merkitys?
Kyllä: Lähtökohtaisesti valtuuttajan tulee ymmärtää asia, johon hän antaa valtuuden sekä kyetä myös itse allekirjoittamaan hakemus. DVV:n virkailijat on ohjeistettu käsittelemään eri tapaukset.
Onko Kainuun lisäksi jo tullut muita hyvinvointialueita, joiden toimipaikoissa voi antaa valtuuksia?
Helmikuussa 2024 valtuuttaminen mahdollistettiin myös Pohjois-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla ja maaliskuussa Pirkanmaa sekä Etelä-Pohjanmaa. Suunnitteilla on valtuuksien rekisteröintimahdollisuus kaikkiaan kahdeksalla hyvinvointialueella.
Tietoa hyvinvointialueiden avustetun valtuuttamisen mallista löytyy sivulta Avustettu valtuuttaminen hyvinvointialueilla | Digi- ja väestötietovirasto. Päivitämme sivulle myös tietoa hyvinvointialueista, joissa malli otetaan käyttöön.
Muut
Mistä löytää valtuuttamispisteet, joissa valtuus voidaan kirjata, jos henkilöllä ei ole pankkioikeuksia?
Ohjeet avustettuun valtuuttamiseen sekä tiedot palvelupaikoista löytyvät sivulta Suomi.fi-valtuudet, avustettu valtuuttaminen henkilöasiakkaille - Suomi.fi.
Mitkä ovat Suomi.fi-valtuuksien tärkeimmät turvallisuuteen liittyvät näkökohdat?
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii Suomi.fi-palvelujen tietoturvasta lain edellyttämällä tavalla. Palveluissa toteutetaan säännöllisin väliajoin auditointeja sekä edellytetään Suomi.fi-palveluita käyttäviä organisaatioita hyväksymään Digi- ja väestötietoviraston tietoturvallisuuteen liittyvät ehdot ja käytänteet. Lisäksi Digi- ja väestötietoviraston omat työntekijät on koulutettu palvelujen tietoturvalliseen kehittämiseen.
Käyttäjien tietojen turvaamiseksi Suomi.fi-verkkopalveluun ei ole toteutettu upotuksia sosiaalisen median kanaviin (esim. Facebook, X/Twitter) tai Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitseviin videopalveluihin (esim. YouTube). Suomi.fin videosisällöt toteutetaan tietoturvallisen, kotimaisen palvelun avulla.
Turvallinen asiointi verkossa edellyttää myös käyttäjiltä vastuullisuutta: Virustorjuntaohjelman säännöllistä päivittämistä ja tunnistusvälineiden huolellista säilyttämistä.