Soveltamisprofiilin tarkoituksena on kuvata yksittäisen tietojärjestelmän (tai sen osan) tietosisältö ja tietoon liittyviä vaatimuksia ja rajoituksia. Tarkoituksena on vähentää tietojärjestelmän kehitys- ja ylläpitokustannuksia hyvällä suunnittelulla ja dokumentoinnilla. Tietosisällön dokumentointi tukee tietojärjestelmän ymmärrettävyyttä, tiedon uudelleenkäyttöä ja vähentää uudelleenmäärittelyn tarvetta.
Tietorakenteet kuvataan soveltamisprofiilissa siten, että niiden perusteella voidaan muodostaa fyysinen tietomalli eri tekniikoilla tai syntakseilla. Tietomallit.suomi.fi-sovelluksella toteutetun soveltamisprofiilin tietorakenteet ovat määritelty rakenteisesti linkitettynä datana siten, siten että tietorakenteet ovat yhteensopivia XML tai JSON skeemojen rakenteiden kanssa. Työkalusta voi ladata tietomallia vastaavan XML-, JSON- tai SHACL (RDF) -skeeman, jonka avulla määriteltyä tietosisältöä voidaan hyödyntää tiedon validoinnissa tai rajapinnan tietosisältömäärityksen pohjana.
...
Tiedonsiirtorajapinta (REST tai WSDL) tukee yleensä JSON- tai XML-formaattia. Soveltamisprofiilin avulla voidaan määritellä ja dokumentoida siirrettävät tietosisällöt ja tuottaa XML- tai JSON-skeema, jota voidaan hyödyntää rajapinnan toteutuksessa. Soveltamisprofiilissa rakenteisen asiakirjan voi määritellä kuvaamalla kuvata määrittelemällä tietomallille juurisolmun. Juurisolmu (Root element) on rakenteisen asiakirjan ensimmäinen elementti, jonka alle tietosisältö kuvataan hierarkkisena tietorakenteena. Luokkamäärityksissä kuvattavilla luokan ominaisuusien ominaisuuksien attribuuteilla, kuten kentän toistuvuus tai vähimmäispituus, voidaan määritellä sääntöjä tiedon eheydelle.
Jotkin tiedonsiirtorajapinnat käyttävät toimialakohtaisia teknisiä standardeja tiedonsiirtoon, kuten esimerkiksi taloushallinnossa käytössä oleva XBRL tai paikkatiedossa käytetty INSPIRE -suositus. Soveltamisprofiilin avulla voidaan suomentaa ja dokumentoida, mitä standardeja elementtejä kansallisessa toteutuksessa on käytössä. Varsinaisen tietosisällön kuvaaminen soveltamisprofiilin avulla on kuitenkin mahdotonta tapauksissa, joissa standardin mukainen tietorakenne ei määrittele tietosisältöä. Esimerkiksi XBRL-tietomääritysten tapauksessa varsinainen tietosisältö kuvataan erilaisissa koodistoissa, esimerkiksi Kirjanpidon koodistot 2019. Kaikissa tapauksissa teknisen standardin käytön dokumentointi soveltamisprofiilina ei ole mielekästä. Soveltamisprofiili kannattaa kuitenkin tehdä aina tapauksissa, joissa määritellään uusia tietorakenteita tai kansainvälisistä standardeista halutaan poiketa (soveltaa).
...
Rajapinnan tai tietojärjestelmän tietomallinnuksessa pyritään yleensä kuvaamaan tietosisältö yleisellä tasolla, jolloin tietomalli kuvaa kaikkia yleisiä tapauksia. Eri tyyppisten operaatioiden vaatimien tarkempien tietosisältöjen kuvaaminen tietomallin avulla voi olla hyvin työlästä. Otetaan esimerkiksi tapaus, jossa haluttaisiin toteuttaa rajapinta, jonka avulla voidaan hakea sähköisestä kaupasta tuotteita. Mallinnetaanko erikseen kaikki parametrit, joilla tuotteita voi hakea? Entä mallinnetaanko kaikki erilaisia attribuutteja sisältävät tuotetyypit erillisinä luokkina?
...
Soveltamisprofiilin avulla voidaan dokumentoida tietovaraston tietosisältö. Tietomallit-työkalu soveltuu kuitenkin huonosti relaatiokannan tekniseen tietomallintamiseen ja ei eikä se tue SQL-lauseiden generointia. Työkalussa voidaan kuitenkin tehdä ns. tietokannan käsiteanalyysi, jossa tietokannan tietosisältö kuvataan sisällöllisesti. Tietosisältöjä voidaan kuvata myös loogisella tasolla määrittelemällä attribuuteille sovellusriippumattomia tietotyyppejä ja arvoaluerajoituksia. Soveltamisprofiilia mallintaessa on hyvä huomioida, että tietosisältöjen väliset relaatiot kuvataan suunnattuina assosiaatioina (Directed / Uni-directional association), esimerkiksi. Henkilö → Yhteystiedot. Tämä eroaa perinteisestä ER-mallista jossa assosiaatio määritellään yleensä kaksisuuntaisten assosiaatioiden (Bi-directional association) avulla. Soveltamisprofiilissa yksisuuntaiset assosiaatiot kuvataan tarvittaessa molempiin suuntiin, esimerkiksi: Henkilö -työskentelee→ työskentelee → Organisaatio ja Organisaatio -työntekijä→ työntekijä → Henkilö.
Tietosisältöä mallintaessa tulee siis ottaa huomioon suhteiden käsitteellinen merkitys. Assosiaation semantiikka kuvataan soveltamisprofiilissa aina luokkakohtaisesti, joka on välttämätöntä eri syntaksien yhteentoimivuuden kannalta. Esimerkiksi henkilön yhteystietoja mallintaessa (Kuva 1) pitää siis määritellä onko henkilöllä yhteystiedot vai yhteystiedoilla henkilö? Tässä tapauksessa on määritelty, että Henkilöllä voi olla yksi tai useampi Yhteystieto.
...
Vakionäkymässä visualisoidaan tietosisällön ihmisluettavat nimet (Kuva 1). Lisäksi alla on esitetty kaksi vaihtoehtoista visualisointia joka näyttää sekä paikallisen teknisen nimen tai pysyvän tunnisteen , joissa näytetään joko paikallinen tekninen nimi tai pysyvä tunniste (Kuva 2). Eri tyyppisten visualisointien tarkoitus on viestiä tietosisällöstä erilaisille kohderyhmille. Esimerkiksi asiakasomistajaa kiinnostaa liiketoiminnan omistajaa kiinnostavat ihmisluettavat nimet, tietomallintajaa tietokannassa käytettävät tekniset nimet, ja integrointisuunnittelijaa määritysten URI-tunnisteet.
...
Vastaava tietosisältö voidaan kuvata ER-kaavion avulla usealla eri tavalla (Kuva 23.) Esimerkissä on huomioitu kaksi eri toteutustapaa, jotka eroavat toisistaan tietojen toistuvuuden ja viitteiden eheyden suhteen.
Kuva 23: Esimerkki tietosisällöstä relaatiokannassa.
Vaihtoehto 1
Henkilo_1 määrittelee pakollisen viiteavaimen Yhteystiedot_1, joka tarkoittaa sitä että kyseiseen kantaan ei voida tallettaa henkilöä ilman yhteystietoja. Yhteystiedot_1 tauluun voi kuitenkin tallettaa useita yhteystietoja jotka eivät liity mihinkään henkilöön. Soveltamisprofiililla kuvattu tietomalli (Kuva 1) ei ota kantaa siihen onko kyseinen tilanne sallittu, ellei asia ole kuvattu tekstimuotoisena lisädokumentaationa. Yksisuuntainen assosiaatio tietomallissa tarkoittaa sitä, että Yhteystiedot "ei tiedä" Henkilön olemassaolosta.
...
Henkilo_2 ja Yhteystiedot_2 välille määritellään välitaulu, jonka avulla voidaan kuvata, mikä yhteystieto kuuluu millekkin millekin henkilölle. Henkilöllä voi tässä tapauksessa olla useampi yhteystieto ja kahdella eri henkilöllä voi olla sama yhteystieto. Tilanteesta riippuen tämä vaihtoehto voi olla soveltuvampi. Soveltamisprofiilissa kuvattu tietomalli ei ota kantaa siihen miten tieto talletetaan relaatiotietokantaan.
...
- Määrittele soveltamisprofiilille ja mallinnettavalle tietosisällölle selkeä käyttötarkoitus. Selitä käyttötarkoitus tietomallin kuvauksessa.
- Lisää tietomalliin tietoalueella käytössä olevat olennaiset sanastot ja koodistot
- Kun määrittelet uuden tietosisällön, käytä tietoalueen sanastoa
- Ehdota uusia käsitteitä, jos tietosisältöä kuvaavaa käsitettä ei ole määritelty sanastossa
- Uudelleenkäytä luokkia, attribuutteja ja assosiaatioita julkisen hallinnon tietokomponenttikirjastosta
- Ennen uuden tietosisällön määrittelyä, tutki onko vastaava tietosisältö määritelty aiheeseen liittyvillä tietoalueilla
- Jos luokkaan joudutaan tekemään usein tietoaluekohtaisia lisäyksiä, määrittele luokasta alaluokka tietoalueelle
- Kirjoitalle Kirjoita luokalle tarkka kuvaus tapauskohtaisesti. Kirjoita luokan kuvaukseen miksi luokka on olemassa ja miten vastaavaa tietosisältöä tulee käsitellä.
Nimeämiskäytännöt
Tietosisältöjen nimeäminen tehdään selkokielisesti hyödyntäen tietoalueen vakiintunutta sanastoa. Luokat, attribuutit ja assosiaatiot nimetään kieliversioituna ihmisluettavasti sekä teknisellä nimellä.
...