...
Lisätään: Tietokomponentit ja soveltaminen
Yleisiä mallinnusperiaatteita
- Määrittele soveltamisprofiilille ja mallinnettavalle tietosisällölle selkeä käyttötarkoitus. Selitä käyttötarkoitus tietomallin kuvauksessa.
- Lisää tietomalliin tietoalueella käytössä olevat olennaiset sanastot ja koodistot
- Kun määrittelet uuden tietosisällön, käytä tietoalueen sanastoa
- Ehdota uusia käsitteitä, jos tietosisältöä kuvaavaa käsitettä ei ole määritelty sanastossa
- Uudelleenkäytä luokkia, attribuutteja ja assosiaatioita julkisen hallinnon tietokomponenttikirjastosta
- Ennen uuden tietosisällön määrittelyä tutki, onko vastaava tietosisältö määritelty aiheeseen liittyvillä tietoalueilla
- Jos luokkaan joudutaan tekemään usein tietoaluekohtaisia lisäyksiä, määrittele luokasta alaluokka tietoalueelle
- Kirjoita luokalle tarkka kuvaus tapauskohtaisesti. Kirjoita luokan kuvaukseen, miksi luokka on olemassa ja miten vastaavaa tietosisältöä tulee käsitellä.
Soveltamisprofiilin mallintaminen
Soveltamisprofiilin tarkoituksena on kuvata yksittäisen tietojärjestelmän (tai sen osan) tietosisältö ja tietoon liittyviä vaatimuksia ja rajoituksia. Tarkoituksena on vähentää tietojärjestelmän kehitys- ja ylläpitokustannuksia hyvällä suunnittelulla ja dokumentoinnilla. Tietosisällön dokumentointi tukee tietojärjestelmän ymmärrettävyyttä, tiedon uudelleenkäyttöä ja vähentää uudelleenmäärittelyn tarvetta.
...
Soveltamisprofiili voi kuvata tietojärjestelmän tietosisältöjä eri tarkkuustasoilla. Sisällöllisesti soveltamisprofiili on sopimus siitä miten yhteisesti sovittua kieltä ja tietorakenteita käytetään tietyssä käyttötarkoituksessa.
Soveltamisprofiilin käyttötarkoitukset
Soveltamisprofiilin tietosisältö kuvataan aina tietojärjestelmän kannalta olennaisella tarkkuudella, joka määrittyy käyttötarkoituksen mukaan. Käyttötarkoitus voidaan jakaa karkealla tasolla neljään eri ryhmään:
- Tiedonsiirtorajapinnan tietosisältö - Mitä tietoa siirretään?
- Sovellusrajapinnan tai tietojärjestelmän tietosisältö - Mitä tietoa käsitellään?
- Tietovaraston tietosisältö - Mitä tietoa säilytetään?
- Yleinen tietosisällön kuvaus - Mitä tietoja tarvitaan?
Tiedonsiirtorajapinnan tietosisällön kuvaaminen
Tiedonsiirtomääritys tehdään tietojärjestelmien välisen tiedonsiirron toteuttamiseksi. Määritys kuvaa tietosisällön rakenteisena asiakirjana, jonka avulla tietosisältö voidaan validoida ja siirtää tietojärjestelmien välillä. Tiedonsiirron kohteena on yleensä pienempi tietokokonaisuus suuremmasta tietojoukosta. Tiedonsiirtomäärityksissä suositaan yleensä yksiselitteistä tietomallia, joka kuvaa siirrettävän tietosisällön tietorakenteet siten, ettei siirrettävän tiedon tulkitsemiseen tarvita erillisiä tietolähteitä. Tietosisällön validoinnissa voidaan käyttää myös koodistoja, jotka toteutetaan yleensä enumeraatioina osana tiedonsiirtomääritystä.
...
- Tutkimushankkeiden tiedonsiirtoformaatti kansalliseen hanketietovarantoon (Uusia tietorakenteita)
- Tutkimusinfrastruktuurien siirtoformaatti (Uusia tietorakenteita)
- Metax Research Data Catalog (Kansainvälisen suosituksen soveltamista)
Sovellusrajapinnan tai tietojärjestelmän kuvaaminen
Rajapinnan tai tietojärjestelmän tietomallinnuksessa pyritään yleensä kuvaamaan tietosisältö yleisellä tasolla, jolloin tietomalli kuvaa kaikkia yleisiä tapauksia. Eri tyyppisten operaatioiden vaatimien tarkempien tietosisältöjen kuvaaminen tietomallin avulla voi olla hyvin työlästä. Otetaan esimerkiksi tapaus, jossa haluttaisiin toteuttaa rajapinta, jonka avulla voidaan hakea sähköisestä kaupasta tuotteita. Mallinnetaanko erikseen kaikki parametrit, joilla tuotteita voi hakea? Entä mallinnetaanko kaikki erilaisia attribuutteja sisältävät tuotetyypit erillisinä luokkina?
...
Tietovarannon kuvaaminen
Soveltamisprofiilin avulla voidaan dokumentoida tietovarannon tai tietokannan tietosisältö. Tietomallit-työkalu soveltuu kuitenkin huonosti relaatiokannan tekniseen tietomallintamiseen eikä se tue SQL-lauseiden generointia. Työkalussa voidaan kuitenkin tehdä ns. tietokannan käsiteanalyysi, jossa tietokannan tietosisältö kuvataan sisällöllisesti. Tietosisältöjä voidaan kuvata myös loogisella tasolla määrittelemällä attribuuteille sovellusriippumattomia tietotyyppejä ja arvoaluerajoituksia. Soveltamisprofiilia mallintaessa on hyvä huomioida, että tietosisältöjen väliset relaatiot kuvataan suunnattuina assosiaatioina (Directed / Uni-directional association), esimerkiksi. Henkilö → Yhteystiedot. Tämä eroaa perinteisestä ER-mallista jossa assosiaatio määritellään yleensä kaksisuuntaisten assosiaatioiden (Bi-directional association) avulla. Soveltamisprofiilissa yksisuuntaiset assosiaatiot kuvataan tarvittaessa molempiin suuntiin, esimerkiksi: Henkilö -työskentelee → Organisaatio ja Organisaatio -työntekijä → Henkilö.
...
Käsitemallinnus ja tietosisällön yleinen kuvaaminen
Soveltamisprofiilien ensisijaisena tarkoituksena on toimia ihmisten välisinä sopimuksina käytettävistä tietosisällöstä. Tietomallinnusta voidaan siis tehdä jo ennen varsinaista tietojärjestelmäkehitystä. Tällöin puhutaan yleisesti käsitemallinnuksesta tai tietosisällön yleisestä kuvaamisesta. Tietomallien avulla voidaan hahmotella kerättävien tai siirrettävien tietojen kokonaisuutta. Soveltamisprofiilin voi tehdä esimerkiksi projektisuunnitelman yhteydessä tai kesken projektia selventämään käsitteellisiä erimielisyyksiä eri toimijoiden kanssa.
...
Tietosisältöjen tietomallinnus eri käyttötarpeisiin
Tietomalleja voidaan tehdä eri käyttötarkoituksiin, jolloin myös tietosisältöjen karkeus (abstraktiotaso) vaihtelee käyttötarpeen mukaan. Tietomallin tietorakenteet kuvataan myös eri tavoin, esimerkiksi riippuen siitä, määritelläänkö tiedonsiirtomääritystä vai tietokannan kuvausta. Relaatiotietokannan määrittelyssä suositaan yleensä joustavaa tiedon tyypitystä ja roolistusta, jolloin tietokannan rakennetta ei tarvitse muuttaa, vaikka tietokantaan haluttaisiin tallentaa uuden tyyppistä tietoa. Tiedonsiirtomäärityksissä suositaan taas usein yksiselitteisempiä tietorakenteita, jolloin tietosisällön ymmärtämiseen ei tarvita niin paljon erillisiä lisätietoja, kuten tietoa tyypittäviä koodistoja.
Yksiselitteinen vs. joustava tietomalli
Joustava tietomalli (dynaaminen) ottaa huomioon tietojärjestelmän muutostarpeen nostamalla tietomallin abstraktiotasoa tyypityksen ja roolituksen avulla. Yksiselitteinen tietomalli (staattinen) määrittelee tietorakenteet ilman tyypityksiä ja rooleja mahdollisimman tarkalla tasolla. Yleensä tietomallinnus on tasapainoilua joustavuuden ja yksiselitteisyyden välillä.
Tiedon tyypitys
Tyypittäminen on tiedon yleistämistä ja luokittelemista tiedon ominaisuuksien avulla. Tietomallissa voidaan kuvata esimerkiksi luokka Auto, mutta sama tieto voidaan yleistää Liikenneväline luokaksi lisäämällä luokalle liikennevälineen tyyppi niminen attribuutti. Tyypittävälle attribuutille voidaan määritellä sallitut arvot koodiston avulla, esimerkiksi tässä tapauksessa arvot 1=Henkilöauto ja 2=Kuorma-auto. Sallitut arvot määritellään yleensä koodistona, jolloin tiedonsiirrossa siirrettävä tietomäärä on vähäisempi ja koodien ihmisluettavat termit ja kuvaukset voivat täydentyä kehityksen edetessä ilman tietojärjestelmien muutostarpeita. Joissain tapauksissa tyypit voivat olla myös tietojärjestelmän sisäisiä referenssitietoja, jotka kertyvät sovellusta käytettäessä.
Tiedon roolitus
Roolittaminen on tiedon tyypittämistä jonkin toisen asian suhteen. Rooliin liittyy siis aina jokin assosiaatio kahden luokan välillä. Rooleja tietomalleissa voi olla esimerkiksi Henkilön rooli Projektissa tai Osoitteen rooli Henkilön yhteystiedoissa.
...
Rooli voi olla myös ajan suhteen muuttuva, jolloin roolitieto kertoo myös millä ajanhetkellä kyseisellä tiedolla on ollut kyseinen rooli.
Esimerkkejä tyypeistä ja rooleista
Sama tietosisältö voidaan kuvata monesta eri näkökulmasta käyttäen erilaisia tietorakenteita. Esimerkiksi Projektiin liittyvät Henkilöt voidaan kuvata Henkilön tai Projektin näkökulmasta (Esimerkki 1 ja 2). Esimerkeissä on käytetty tiedon tyypittämistä ja roolittamista eri tavoin. Projektiin liittyvien henkilöiden rooli voidaan kuvata yksiselitteisesti Projektin ja Henkilön välisenä assosiaationa (Esimerkki 1) tai Henkilön ominaisuutena (Esimerkki 2). Roolitus ja tyypitys ovat yksiselitteisiä kun niiden arvojen esittämiseen ei tarvita koodistoja.
...
Esimerkki 9: Vaihtoehtoinen luokka erillisinä assosiaatioina
Lähteet
DCMI application profiles
...