...

Soveltamisprofiilin tietomallinnus eroaa perinteisestä tietomallinnuksesta siten, että kaikki määriteltävät tietosisällöt saavat pysyvän URI-tunnisteen, jonka avulla tietomääritys voidaan löytää, linkittää ja uudelleenkäyttää. Perinteinen tietomallinnus määrittelee tietomallin tietomalli määritellään itsenäisenä kokonaisuutena, jossa kaikki tarvittavat luokkamääritykset sisällytetään tietomalliin. Perinteisessä tietomallinnuksessa tietorakenteille määritellään tietorakenteet saavat pelkästään paikalliset tunnisteet ja tietomallien välinen uudelleenkäyttö tarkoittaa käytännössä tietomääritysten kopiointia ja uudelleenmäärittelyä. Soveltamisprofiilin määrittelyssä tarkoituksena on uudelleenkäyttää samalla tietoalueella määriteltäviä uudelleenkäytettäviä luokkia (Tietokomponentteja), sekä linkittää tietomalli tietoalueen sanastoihin ja koodistoihin.

...

1. Määrittele soveltamisprofiilille ja mallinnettavalle tietosisällölle selkeä käyttötarkoitus. Selitä käyttötarkoitus tietomallin kuvauksessa.
2. Lisää tietomalliin tietoalueella käytössä olevat olennaiset sanastot ja koodistot
3. Kun määrittelet uuden tietosisällön, käytä uudelleenkäytä tietoalueen sanastoa
   1. Ehdota uusia käsitteitä, jos tietosisältöä kuvaavaa käsitettä ei ole määritelty sanastossa
   2. Kirjoita tietosisällölle tarkempi kuvaus tapauskohtaisesti. Kirjoita miksi tietosisältö on olemassa ja miten sitä vastaavaa tietosisältöä tulee käsitellä.
4. Uudelleenkäytä luokkia, attribuutteja ja assosiaatioita julkisen hallinnon tietokomponenttikirjastosta
   1. Ennen uuden tietosisällön määrittelyä tutki, onko vastaava tietosisältö määritelty aiheeseen liittyvillä tietoalueilla
   2. Jos luokkaan joudutaan tekemään usein tietoaluekohtaisia lisäyksiä, määrittele luokasta alaluokka tietoalueelle
   3. Kirjoita
   luokalle tarkka
   1. tarkennettu kuvaus tapauskohtaisesti.
   Kirjoita luokan kuvaukseen, miksi luokka on olemassa ja miten vastaavaa tietosisältöä tulee käsitellä
   1. Jos tietomallissa on useita samantyyppisiä tietosisältöjä, kerro miten tietosisällöt eroavat toisistaan.

Soveltamisprofiilin mallintaminen

...

Erilaisten kombinaatioiden määrä voi olla suuri. Tämän takia rajanveto yksiselitteisen ja joustavan tietomallinnuksen välillä on hyvin tapauskohtaista. Rajapinnan Sovellusrajapinnan tietomallinnuksessa pyritään yleensä kuvaamaan tietojärjestelmän tietosisältö riittävän yleisellä tasolla, jotta voidaan kuvata tietyn sanomatyypin useammassa operaatiossa käytettävä tietosisältö yhdellä luokalla. Yleisemmin määriteltyä joustavaa tietomallia voidaan käyttää rajapintakuvauksessa lähtökohtana (Base-skeemana), jonka päälle tarkemmat kuvaukset rakentuvat. Tarpeen mukaan samasta tietojärjestelmästä voidaan tehdä useita tietomalleja, jotka kuvaavat tietojärjestelmän erilaisia rajapintoja.

...

• Kaava
• Kuntien tilat ja tilankäyttö

...

Yksiselitteinen vs. joustava tietomalli

Tietomalleja voidaan tehdä tehdään eri käyttötarkoituksiin, jolloin myös tietosisältöjen karkeus (abstraktiotaso) vaihtelee käyttötarpeen mukaan. Tietomallin tietorakenteet tietorakenteita kuvataan myös eri tavoin kun määritellään tiedonsiirtomääritystä tai tietokannan sisältöä. Joustava tietomalli (dynaaminen) ottaa huomioon tietojärjestelmän muutostarpeen nostamalla tietomallin abstraktiotasoa tyypityksen ja roolituksen avulla. Yksiselitteinen tietomalli (staattinen) määrittelee tietorakenteet ilman tyypityksiä ja rooleja mahdollisimman tarkalla tasolla. Yleensä tietomallinnus on tasapainoilua joustavuuden ja yksiselitteisyyden välillä.

, esimerkiksi riippuen siitä, määritelläänkö tiedonsiirtomääritystä vai tietokannan sisältöä. Tietokannan tietosisällön määrittelyssä suositaan yleensä joustavaa tiedon tyypitystä ja roolistusta, jolloin tietokannan rakennetta ei tarvitse muuttaa, vaikka tietokantaan haluttaisiin tallentaa uuden tyyppistä tietoa. Tiedonsiirtomäärityksissä suositaan taas usein yksiselitteisempiä tietorakenteita, jolloin tietosisällön ymmärtämiseen ei tarvita niin paljon tarvitaan vähemmän erillisiä lisätietoja, kuten tietoa tyypittäviä koodistoja.  

Yksiselitteinen vs. joustava tietomalli

Joustava tietomalli (dynaaminen) ottaa huomioon tietojärjestelmän muutostarpeen nostamalla tietomallin abstraktiotasoa tyypityksen ja roolituksen avulla. Yksiselitteinen tietomalli (staattinen) määrittelee tietorakenteet ilman tyypityksiä ja rooleja mahdollisimman tarkalla tasolla. Yleensä tietomallinnus on tasapainoilua joustavuuden ja yksiselitteisyyden välillä.

. Tietoa tyypittäviä ja roolittavia koodistoja käytetään kuitenkin tiedonsiirrossa tapauksissa, joissa tietosisällön voidaan olettaa muuttuvan tai tarkentuvan ajan kuluessa. Tiedonsiirrossa siirretään myös yleensä pienempi määrä tietoa, kun vastaavasti tietokanta rakennetaan säilyttämään kaikki sinne tallennettava tieto. 

Tiedon tyypitys

Tyypittäminen on tiedon yleistämistä ja luokittelemista tiedon ominaisuuksien avulla. Tietomallissa voidaan kuvata esimerkiksi luokka Auto, mutta sama tieto voidaan yleistää Liikenneväline luokaksi lisäämällä luokalle liikennevälineen tyyppi niminen attribuutti. Tyypittävälle attribuutille voidaan määritellä sallitut arvot koodiston avulla, esimerkiksi tässä tapauksessa arvot 1=Henkilöauto ja 2=Kuorma-auto. Sallitut arvot määritellään yleensä koodistona, jolloin tiedonsiirrossa siirrettävä tallennettava tietomäärä on vähäisempi ja koodien ihmisluettavat termit ja kuvaukset voivat täydentyä kehityksen edetessä ilman tietojärjestelmien muutostarpeita. Joissain tapauksissa tyypit voivat olla myös tietojärjestelmän sisäisiä referenssitietoja, jotka kertyvät sovellusta käytettäessä.

...